Kokonaisuus kasvaa kausista

Kuva näyttelystäni Espoon Kulttuurikeskuksessa v. 2023.

Elämästä                                                                                                                                            Alla lyhyesti suurimmista kipu- tai käännekohdista. Kirjassani 'Sadan vuoden saatto' on koko sukuni 'Tosi elämä' karjalaishuumori- ja  tragediaväritteisesti. Lisää mm. kirjojeni yhteydessä.

Stadilaisuus                                                                                                                                             Stadilaisuuteni alkoi  muutettuani Ilomantsista Helsinkiin, ensin Munkkiniemeen, ja  avion myötä Santahaminaan. Taloon, jossa  ei ollut  sisävessaa, ei vettä sisälle tai ulos ja lämmityksenä vain pönttöuuni. Mukavuutta antoi meri. Hartiapankkilaisina muutimme Vuosaareen, josta erojen myötä Kruununhakaan ja edelleen Espooseen. 

Maalaaminen                                                                                                                                       Nuoruushaaveni Ateneumista sai kurjan päätöksen.  Olin lähtenyt liftaamaan ja putosin kuorma-auton lavalta.  Sairaalareissuhan siitä tuli. Joku palo jäi, koska hakeuduin 1980-luvulla kuvataideopintoihin Itä-Helsingin taideseuran järjestäessä erinomaisia opettajia: Reijo Saarelainen, Antero Kare, Eila Ekman-Björkman, Tuula Lukkarinen, Olavi Pajulahti, Kari Jylhä, Leena Luostarinen ja Satu Kiljunen. Taidekurssit ulkomailla suuntautuivat Kreikkaan ja Ranskaan. Olen. EspooArt ry:n ja Suomen Taiteilijat ry:n jäsen. Lisäksi minut on valittu Espoon Kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen hallitukseen. Olen pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana moninverroin yhteisnäyttelyissä.

Työelämä                                                                                                                                        Vuosien taide- ja bisness-opinoista huolimatta minusta ei tullut taiteen maisteria tai muutakaan maisteria. - Mutta tuli MAT ja MJD ja rakastin päivätyötä markkinointijohtajana yrityksissä, joissa luovuus ja uuden kehittäminen oli sallittua, jopa vaatimus. Sai panna itsensä likoon! Vastakkaisista kokemuksista jäi paha maku - mutta vain hetkeksi. Olenhan selviytyjä.  Tästä enemmän kirjojeni yhtydessä.

Rakentaminen                                                                                                                                          Rakentajan sieluni pääsi valloilleen ostettuamme toisessa avioliitossa Kruununhaasta teollisuustilan. Siitä tuli ns. Loft. Edellisen myynnistä oli jäänyt pesämuna, jolla hankin  v. 1993  Kirkkonummelta 60 neliön mökin vapaa-ajan asunnoksi. Kun arkkitehti-ystäväni suunitteli jatko-osan torneineen, piti se nähdä valmiina. Tätä seurasi koko pihapiiri; ulkovarastot, saunarakennus, leikkimökki ja uusimpana v. 2019 liiteri. Yli 15 vuotta kulahti täydennysrakentamiseen tuloksena saatu oppi ja uniikki, arkkitehtoninen  kokonaisuus.

Puutarhainnostus                                                                                                                                  Käännekohta tuli liityttyäni Dendrologiayhdistykseen, Rhododendron-kerhoon  ja  Mustilan ystäviin. Antoisat matkat Euroopassa,  tieto ja hyvät hankintamahdollisuudet ovat sitä, mikä antoi motivaation. Tontillani on havurinteitä, keskipihan perennasaarekkeita, rodolaaksoa, kalliopolkuja ja niittyalue  pientä, epäonnista  kasvihuoneviljelyä unohtamatta. Sopiva määritelmä tälle kokonaisuudelle on sana rento. Ei haittaa, jos villiintyminen voittaa akateemisen järjestyksen.

Ekotaide                                                                                                                                                         Erityinen oli Norjan matka, jonka jälkeen halusin esiin oman vuoren. Kaadatin nelisenkymmentä mäntyä ja kuusta kalliolta saaden aikaan puupölkkyjä, oksia ja risuja. Rungot veti naapuri kalliota pitkin itselleen pelkällä kiitospalkalla. Osan kasoista haketin, osan poltin. Osasta rakensin kokonaisuuksia ns. Ekotaiteoksiksi. Uskon lahoamisen ja maatumisen hyödyttävän pieneliöstöä ja luonnon monimuotoisuutta. Hiilijalanjälkeen vastaan istuttamalla jatkuvasti uutta. 

Kierrätys                                                                                                                                                         Kaiken irtaimen haaliminen ja kierrätys on elämäntapa. Pitämällä silmät auki, laajentamalla alueita ja kehittämällä uuskäyttöä saa aikaan paljon itselle arvokasta. Vuonna 2019 esimerkkeinä  ovat mm. erilaiset kaurisaitaukset.

Maalauksissani pyrin siihen, että lopputulos herättäisi tunnetiloja. - Tempaisisi katsojan  todellisuuden ja fiktion välimaastoon, struktuurin ja detaljien kokonaisuuteen. Voit päättää löydätkö samaistumispintaa ilman, että selittelisin nimillä. Vihjeenä usein vain yksi sana.  Mukaan saatan liittää työhön liittyvän aforismin tai pätkän lyriikkaa.  Koen paloa luoda kankaalle liikehtivää rytmiä väreillä. Tyylini on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Se on kypsynyt tulkintaan, joka juuri nyt on ominta, jolla erottaudun.

Yhteystiedot

eira.omppu@outlook.com        +358 505713517      www.eiralaulajainen.com                    Kotikunta Espoo                        Vapaa-aikana                  Kirkkonummi Villa Mårbacka